1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Kainuun Puutarhayhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kajaani ja toiminta – alueena Kainuun maakunta.
2 § Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on koota puutarhahenkiset ihmiset yhteistoimintaan puutarhaviljelyn ja -kulttuurin edistämiseksi Kainuussa , jäsenten aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen sekä tiedollisen ja taidollisen tason kehittäminen.
3 § Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys
- Ylläpitää jäsentensä yhteenkuuluvuutta ja luo mahdollisuuksia ihmisten väliseen kanssakäymiseen järjestämällä yhteisiä tapaamisia, kilpailuja, retkeilyjä ja juhlia
- Ylläpitää ja kehittää puutarhakulttuuria ja alan palveluja järjestämällä näyttelytilaisuuksia ja tiedottamalla
- Kannustaa jäseniään kehittämään itseään puutarha elinkeinotoiminnassa ja kotitaloudessa järjestämällä esitelmä- ja neuvontatilaisuuksia, kokouksia ja kursseja
- Hankkii jäsenten yhteiseen käyttöön työvälineitä- ja laitteita sekä edistää muita alan yhteishankintoja yhteistilauksilla ja vuokraamalla
- Osallistuu puutarhataloutta kehittävään, yhdistyksen tarkoitukseen liittyvään hanketoimintaan
- Voi palkata työntekijän toteuttamaan toimintasuunnitelmaa
- Tekee aloitteita ja antaa lausuntoja alan toiminnan edistämiseksi
- Voi perustaa rekisteröimättömiä jaostoja Kainuun kuntiin
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hakea ja vastaanottaa lahjoituksia ja avustuksia, järjestää arpajaisia, varojen keräyksiä ja myyjäisiä. Tarvittaessa yhdistys hankkii tällaiseen toimintaansa asianmukaisen luvan.
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole tuottaa taloudellista ansioita siihen osallistuneille eikä sen toiminta muutenkaan saa muodostua voittoa tavoittelevaksi. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
4 § Jäsenyys
Yhdistyksen jäseneksi hallitus voi hyväksyä:
- Henkilöjäseneksi 15 vuotta täyttäneen henkilön, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa
- Yhteisöjäseneksi rekisteröidyn yhdistyksen tai muun oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa edistää yhdistyksen toimintaa
- Kannattajajäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa
Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka ansiokkaasti on edistänyt yhdistyksen toimintaa.
Yhdistyksen kokouksissa on kaikilla jäsenmaksunsa maksaneilla henkilö- ja yhteisöjäsenillä sekä kunniajäsenillä äänioikeus ja yksi ääni. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Jäsenedut tarkennetaan vuosittain vuosikokouksessa. Jäsenetuja voivat olla jäsenten tiedotuslehti tai jokin muu vastaava tiedollinen tuki.
Hallitus voi erottaa jäsenen, mikäli hän jättää kahden huomautuksen jälkeen erääntyneen jäsenmaksun suorittamatta tai hallituksen huomautuksesta huolimatta toimii yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan. Jäsen voi pyytää yhdistyksen kokousta käsittelemään hallituksen häntä koskevaa erottamispäätöstä. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti hallitukselle kuukauden kuluessa siitä, kun jäsen saa tiedon erottamispäätöksestä. Jos jäsen itse haluaa erota, hän voi tehdä siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa. Eroaminen lasketaan tapahtuvaksi sen kalenterivuoden viimeisenä päivänä, jonka aikana eroamisilmoitus on tehty. Jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun eroamispäivään saakka.
5 § Jäsenmaksut
Yhdistyksen jäsenet suorittavat sille vuosittain jäsenmaksuna:
- Henkilöjäsenenä vuosimaksun, jonka suuruus määrätään vuosittain vuosikokouksessa
- Yhteisöjäsenet vuosimaksun, jonka suuruus määrätään vuosittain vuosikokouksessa
- Kannattajajäsenet kannatusjäsenmaksun, jonka suuruus määrätään vuosittain vuosikokouksessa
Kunniajäsen on vapaa vuotuisesta jäsenmaksusta. Jäsenellä, joka ei ole suorittanut yhdistykselle erääntynyttä jäsenmaksuaan kuukauden kuluttua eräpäivästä, ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa ennen kuin jäsenmaksu on suoritettu.
6 § Hallitus
Yhdistyksen asioita ja omaisuutta hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksen kahdeksi vuodeksi valitsema puheenjohtaja sekä enintään kuusi muuta varsinaista ja enintään kolme yleistä varajäsentä, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja joista vuoden välein eroaa puolet. Hallitus valitsee vuodeksi keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja taloudenhoitajan. Yhdistyksen vuosikokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessa voidaan eronneen tai erotetun puheenjohtajan ja hallituksen jäsenien tilalle valita uudet henkilöt jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallitus valitsee eronneen tai erotetun varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan tilalle uuden henkilön jäljellä olevalle toimikaudelle. Hallitus:
- Kantaa ja vastaa yhdistyksen puolesta
- Kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset, valmistelee niissä käsiteltäviksi tulevat asiat sekä panee toimeen kokouksen päätökset
- Ylläpitää jäsenluetteloa
- Pitää huolta ja vastaa siitä että yhdistyksen rahavaroja sekä muuta omaisuutta hoidetaan huolellisesti
- Huolehtii yhdistyksen toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta
- Nimeää avukseen tarpeelliset työryhmät ja sopii hallituksen jäsenten tehtävistä
- Valitsee edustajat muiden yhteisöjen kokouksiin
Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Ellei puheenjohtaja eikä varapuheenjohtaja saavu hallituksen päättämään ja puheenjohtajan kutsumaan kokoukseen, valitaan siksi kerraksi kokouksiin puheenjohtaja. Tällöin hallitus on päätösvaltainen, mikäli läsnä on vähintään puolet hallituksen jäsenistä.
7 § Puheenjohtajan tehtävät
Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu:
- kutsua tarvittaessa hallitus ja yhdistys kokoon
- toimia hallituksen kokousten puheenjohtajana,
- huolehtia ensisijaisesti yhdistyksen menestyksellisestä toiminnasta ja valvoa sääntöjen tarkkaa noudattamista
8 § Sihteerin tehtävät
Sihteerin tehtäviin kuuluu:
- valmistaa kokousten pöytäkirjat ja muut asiakirjat,
- kirjoittaa tarvittavat pöytäkirjojen otteet ja toimittaa ne asianomaisille
- hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihtoa
- laatia esitys toimintakertomuksesta hallitukselle sekä
- hoitaa yhdistyksen arkistoa
9 § Taloudenhoitajan tehtävät
Taloudenhoitajan tehtäviin kuuluu:
- allettaa yhdistyksen varat sekä hoitaa muu omaisuus, mistä hän on laillisessa vastuussa
- suorittaa puheenjohtajan hyväksymät maksut sekä
- laatia vuosikokoukseen kalenterivuosittain yksityiskohtaiset tulo- ja menotositteet.
10 § Nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.
11 § Tilikausi
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös, vuosikertomus ja muut tarvittavat asiakirjat on hallituksen jätettävä tilintarkastajille tammikuun puoleen väliin mennessä. Tilintarkastajien tulee palauttaa ne tilintarkastuskertomuksineen hallitukselle viidentoista päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin asiakirjat on heille luovutettu, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
12 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous. Vuosikokous pidetään vuosittain helmikuun viimeiseen päivään mennessä. Yhdistyksen ylimääräisiä kokouksia pidetään tarpeen mukaan joko ennakolta sovitulla, hallituksen määräämällä ajalla ja yhdistyslain 20 § mainituissa tapauksissa. Yhdistyksen kokouksista on ilmoitettava seitsemän (7) päivää ennen kokouksen pitoa. Yhdistyksen kokousten kokouskutsut ja tiedonannot toimitetaan jäsenille kirjeitse tai lehti – ilmoituksella vuosikokouksen määräämällä tavalla.
Hallituksen velvollisuus on kutsua yhdistys kokoon, jos vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänivaltaisista jäsenistä sitä kirjallisesti, erityisesti ilmoitettua asiaa varten pyytää. Kokous on päätösvaltainen, jos siitä on säännöissä määrätyllä tavalla ilmoitettu. Kullakin kokouksessa läsnä olevalla yhdistyksen jäsenmaksun maksaneella henkilöjäsenellä ja yhteisöjäsenellä on äänioikeus ja yksi ääni. Muun kuin yhteisöjäsenen äänioikeutta ei voi käyttää asiamies eikä edustaja. Kukin kannattajajäsen voi lähettää kokoukseen yhden edustajan, jolla on puhe- mutta ei äänioikeutta.
Kunniajäsenellä on puhe- ja äänioikeus ja yksi ääni.
Kokouksissa ratkaistaan asiat avoimella äänestyksellä yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi 14 ja 15 §:ssä mainituissa tapauksissa. Vaalit toimitetaan lippuäänestyksenä, jos joku kokouksen äänioikeutetuista osanottajista niin vaatii. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
Yhdistyksen kokouksen avaa puheenjohtaja tai joku hallituksen jäsenistä. Puhetta johtaa kokouksessa valittu puheenjohtaja.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- todetaan kokouksen laillisuus
- valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa
- esitetään kuluneen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä
- esitetään vuositilit ja tilintarkastajien lausunto
- vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
- käsitellään hallituksen tulevaa toimintavuotta varten laatima toimintaohjelma ja talousarvio sekäpäätetään niiden hyväksymisestä
- Suoritetaan hallituksen puheenjohtajan vaali joka toinen vuosi
- Suoritetaan hallituksen muiden varsinaisten jäsenten ja yleisten varajäsenten vaali erovuoroisten osalta joka toinen vuosi
- Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa
- Valitaan tarvittavat toimikunnat
- valitaan Puutarhaliiton edustajistoon yhdistyksen edustajat liiton sääntöjen mukaan
- Määrätään jäsenmaksun suuruus henkilö-, yhteisö- ja kannattajajäsenille
- Määritellään jäsenedut 4 § mukaisesti.
- päätetään yhdistyksen kokouskutsutavasta sääntöjen 9 §:n määräämällä tavalla ja sanomalehdestä, jossa kokouskutsu julkaistaan sekä tiedonantojen toimittamisesta jäsenille sääntöjen 12 §:n määräämissä rajoissa
- keskustellaan ja päätetään muista yhdistyksen toimintaa koskevista asioista. Jos joku yhdistyksen jäsen haluaa saattaa jonkin asian käsiteltäväksi yhdistyksen vuosikokoukseen, on esitys siitä jätettävä kirjallisesti hallituksen valmisteltavaksi viimeistään kuukautta ennen kokouspäivää.
13 § Jäsenyys Puutarhaliittoon
Kainuun Puutarhayhdistys ry kuuluu paikallisyhdistysjäsenenä Puutarhaliittoon. Vuosikokouksen jälkeen yhdistys lähettää Puutarhaliitoon liiton hallituksen erikseen pyytämät tiedot.
14 § Sääntöjen muuttaminen
Näitä sääntöjä voidaan vuosikokouksessa muuttaa, jos muutosehdotuksesta on kokousilmoituksessa selvästi mainittu ja ehdotusta vuosikokouksessa kannattaa kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Muutosehdotukset ja niiden perustelut on kirjallisesti esitettävä yhdistyksen hallitukselle kuukausi ennen vuosikokousta.
15 § Yhdistyksen purkaminen
Kysymys yhdistyksen purkamisesta voidaan ottaa käsiteltäväksi vain vuosikokouksessa. Jos toiminnan lopettamista kannattaa kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä, on kuukauden kuluttua pidettävä uusi kokous, jossa asia lopullisesti ratkaistaan. Jos tässäkin kokouksessa kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa toiminnan lopettamista, on yhdistyksen toiminta lopullisesti päättynyt. Jos yhdistys lakkaa toimimasta, on sen omaisuus käytettävä viimeisen kokouksen päätöksen mukaan toiminta – alueensa puutarhaviljelyn edistämiseksi.