Vuosi 2012: Tuoreyritit
Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden Vihannes on valittu ensimmäisen kerran vuonna 1967.
Tuoreyrtit on valittu Vuoden Vihannekseksi vuonna 2012.
Ne ovat valloittaneet suomalaiset, ja niitä käytetään yhä enemmän sekä arki- että juhlaruokiin kautta koko vuoden. Tuoretta yrttisatoa saadaan jatkuvasti kasvihuoneilta ja kesällä lisäksi avomaalta. Moni kasvattaa yrttejä itsekin ikkunalla.
Makua ja väriä, tuoreutta ja tuoksua
Yrttitarhoja alettiin perustaa Suomessa 1600- ja 1700-luvuilla. Naantalin luostarissa ja Turun linnassa yrttejä viljeltiin jo 1550-luvulla. Tuolloin yrttien käyttö painottui lääkinnällisiin
tarkoituksiin. Valistuksen myötä rohdoskäyttöä alettiin vieroksua. Ansaitun kunnianpalautuksensa ja maustemaisen käytön keittiössä yrtit saivat vasta vähin erin. Nyt tuoreyrtit jatkavat vääjäämättä voittokulkuaan.
Moderni keittiö ilman tuoreyrttejä olisi kovin vajavainen. Yrtit viimeistelevät ruoat, myös juomat ja leivonnaiset. Yrteistä saadaan makua, väriä ja tuoksua. Yrttejä käyttämällä on mahdollista vähentää liiallista, terveydelle vahingollista suolan käyttöä. Yrtit vetoavat kaikkiin aisteihin, ja yrttien tiedetään tuottavan hyvää oloa. Yrttien sisältämät fenoliset yhdisteet vaikuttavat suotuisasti ihmisenelimistössä.
Tuoreyrttien käyttömäärät ovat kymmenen viime vuoden aikana Suomessa yli nelinkertaistuneet. Myönteisen kehityksen on mahdollistanut suomalainen kansainvälisestikin tasokas
kasvihuoneviljely sekä monipuolistunut avomaaviljely. Valikoima kattaa kolmisenkymmentä erilaista tuoreyrttiä.
Yrttimaut tutuiksi vähitellen
Yrtit pitävät pintansa, koska arvostetuin asia ruoassa on aina maku. Kansainvälisiä vaikutteita saanut kokkaus ei yksinkertaisesti onnistu ilman tuoreyrttejä. Tutut, kotoisat ruoat rikastuvat, raikastuvat ja kevenevät tuoreyrteistä. Yrtit johdattavat myös kansainvälisen keittiön houkutuksiin. Käyttö on helppoa, koska moneen ruokaan riittää mausteeksi pelkkä suolan, pippurin ja tuoreyrtin liitto.
Yrttien käytössä pätee hienovaraisuus: samaan ruokalajiin käytetään ainakin aluksi vain yhtä tai kahta tuoreyrttiä. Varsinkaan useita voimakkaita yrttejä ei kannata yhdistellä, vaan mieluummin lisätään mietoa yrttiä vahvemman kaveriksi tai kokeillaan erilaisina yhdistelminä vain mietoja yrttejä. Ruokaohjeiden yksi teelusikallinen kuivattua yrttiä vastaa yhtä tai kahta ruokalusikallistatuoretta, hienonnettua yrttiä.
Suomalaisten perinteiset yrttisuosikit tilli, persilja ja ruohosipuli pitävät kulutustilastoissa kärkisijoja edelleen. Usein tästä kolmikosta käytetään yhteisnimitystä maustevihannekset. Muistayrteistä suomalaiset ovat mieltyneet erityisesti basilikaan, jonka kulutus on suunnilleen sama kuin muiden yrttien yhteensä. Laaja makupaletti yrttejä jää vielä hyvin vähälle käytölle.
Rotevista ja vahvoista hentoihin ja mietoihin
Karkeasti yrtit voi jakaa roteviin ja hentoihin. Rosmariinin ja timjamin kaltaisissa rotevissa yrteissä on usein kovahko, varpumainen varsi. Näiden yrttien oksia voi lisätä ruokiin heti valmistuksen alkuvaiheessa luovuttamaan makuaan. Kuitenkin lopuksi on paikallaan riipiä tai leikata lehtiä myös valmiin ruoan pinnalle, jotta ruokailija saa nauttia vapautuvista aromeista. Mietoja yrttejä, kuten basilikaa, kirveliä tai persiljaa voi lisätä ruokiin huolettomasti. Voimakkaita, kuten rosmariinia ja salviaa, käytetään varovammin.
Useimpien yrttien aromaattiset öljyt ovat niin helposti haihtuvia, että ne eivät kestä pitkää kypsyttelyä. Pehmeä- ja isolehtiset, hennot yrtit pääsevät oikeuksiinsa ilman keittämistä. Hienot aromit vapautuvat joko pikaisesti kuumennettuina tai vain valmiiseen ruokaan lopuksi lisättyinä. Tähän perustuu yrttien valtti myös kylmien ruokien viimeistelyssä. Vihersalaatteihin pyöräytettyinä tuoreyrtit maistuvat aina!
Ruokaohjeet, käyttö, tuotetietous ja kuvia:
Lähde: